2000
Vuoden teema: Juuret Karjalassa.
Maaliskuussa havahduttiin vaikeaan asiaan, jäsenkatoon. Päätettiin järjestää jäsenhankintakilpailu, jossa palkitaan parhaat jäsenhankkijat. Lisäksi päätettiin järjestää uusille jäsenille keittolounas kahvin kera.
Toukokuussa järjesti Karjalan Liiton naistoimikunta valtakunnallisen toritapahtuman Turun kauppatorilla. Torille pystytettiin teltta, jossa oli esillä karjalaisia käsitöitä työnäyttein ja tarjolla oli myös karjalaisia leivonnaisia. Torilla oli myös muuta ohjelmaa kuten kuorolaulua, tanhuja, musiikkia ja pakina.
Syyskuussa pidettiin Karjalainen päivä Nousiaisissa Nummen ala-asteella. Tapahtumassa oli leivonnaisten myyntiä, käsityönäyttely, musisointia, kansallispukukavalkadi ja työnäytöksiä.
Keskusteltiin Karjalaisseurojen arkistosta. Todettiin, että ”Karjalaisseurojen arkistoihin on vuosikymmenien aikana kertynyt aineistoa, jolla on arvoa jälkipolville ja erikoisesti tutkijoille. Seurat miettivät, miten tallentaa 50–60 vuoden arkistotiedot”. Seurat saivat käyttöönsä Turun Maakunta-arkistosta ”Karjalaisen huoneen”, jossa karjalaisuuden tutkimus kävisi helpommin.
Karjalan Liitossa kiinnitettiin huomiota karjalaiseen kulttuurimaisemaan ja yhdistyksiä kehotettiin huomioimaan teema omassa toiminnassaan.
Ylläksen Tunturihotelli oli jälleen esillä. Joulukuussa hallituksen kokouksessa päätettiin, että Ylläksen Tunturihotelli Oy:n osakkeiden omistajilta kerätään valtakirjoja. Kokouspöytäkirjassa todetaan, että ”Valtakirjojen tarkoituksena on se, että yhtiökokouksessa pienosakkaiden edunvalvonta tulee hoidetuksi. Päätettiin, että piiri asettaa kokousedustajan. Päätettiin kerätä valtakirjat piirin alueelta niin, että jokainen seura hoitaa omat valtakirjansa.”
Vuosituhannen vaihteessa piirin jäsenistöön kuului 31 seuraa.
2001
Vuoden teema: Karjalainen mies.
Piirin alueella päätettiin toteuttaa kyykänpeluun opetusta kouluilla. Tavoitteena oli aktivoida nuoria mukaan toimintaan.
Helmikuussa oli Karjalainen risteily Turku-Tukholma-Turku-reitillä.
Turun työväenopistolla järjestettiin 8-osainen luentosarja Karjalasta.
2002
Vuoden teema: Karjalainen mies.
Naistoimikunnan järjestämät piirakkakurssit eivät saaneet aikaan kiinnostusta. Niinpä toimikunta päätti järjestää Kalevalanpäivän pidot Karjalatalolla. Pidot onnistuivat komeasti, ja ne järjestettiin myös lokakuussa. Ruokailijoita oli yhteensä noin 120.
Maaliskuussa oli Karjalainen risteily ja kesäkuun alussa laulutapahtuma Piikkiössä.
Piirin Kulttuuritoimikunta teki kirjelmän siitä, mitä voidaan arkistoida maakunta-arkistoon. Toimikunta oli myös ollut mukana järjestämässä luentosarjaa Turun suomenkieliselle työväenopistolle.
Kyykkätoimikunnassa taas oltiin huolissaan siitä, että sen jäsenmäärä oli hiipumassa. Seuroja aktivoitiin pelaamaan Kyykkää. Loimaan, Nousiaisten ja Piikkiön seurat pyysivät Markku Ruuskasta opastamaan kyykän peluussa.
Jokaiseen piiriin oli valittu oma aluevastaava. Hallituksen kokouspöytäkirjassa todettiin, että ”Aluevastaava auttaa seuroja uusien jäsenten hankkimisessa. Tukee seurojen toimintaa. Karjalan Liitto maksaa kulukorvauksen aluevastaavalle. Aluevastaava sekä kummi tekevät seuroihin avustavaa työtä."
Syyskuussa vietettiin karjalaista kirkkopyhää Uudessakaupungissa. Turun suomenkielisellä työväenopistolla oli luentosarja Suomen Karjala silloin ja nyt. Työväenopiston aulaan järjestettiin myös kuvanäyttely Karjalan kirkoista.
Marraskuussa oli Raisiossa kulttuuri- ja perinnetapahtuma kirkossa ja seurakuntatalolla. Ohjelmassa oli itkuvirsiä sekä puhetta Larin Paraskesta. Esillä oli myös karjalaisia käsitöitä ja esineitä, työnäytöksiä ja piirakkakahvit. Toivottiin pukeutumista kansallispukuun. Joulukuussa oli vielä Arimo Lähdeniityn luento suomenkielisellä työväenopistolla aiheesta Karjalan kirkot.
2003
Vuoden teema: Lasten ja nuorten Karjala.
Vuoden teemaan liittyen haluttiin erityisesti nostaa keskiöön luovutetun alueen luonto ja ympäristö, koska ”luonto- ja ympäristökysymykset kiinnostavat nykynuoria”. Aloitettiin myös Kummi-pilottihanke, jonka toiminnan esittely oli piirin toimintavuoden aikana keskeistä.
Seurojen jäsenkyselyssä kävi selville, että jäsenistöä kiinnostavat matkat, muistelut, laulaminen ja karjalaisuudesta kertovat tarinat.
Todettiin, että ”työväenopiston luentosarja oli menestys myöskin tämän vuoden puolella olleiden tapahtumien osalta. Kivikarin Idänkauppaluento ja Kaisa Häkkisen karjalan kielen -luento kruunasivat sarjan, osallistujia oli 70–80 henkilöä kaikissa luennoissa.” Toimintakertomuksessa luentosarjasta kerrottiin seuraavasti: ”Luentosarjalla oli loppuun asti kuulijoita, toivottiinpa sille jatkoakin. Monia sarjan luennoitsijoita on kutsuttu eri Karjalaseurojen aloitteesta esitelmätilaisuuksiin ympäri maakuntaa.”
Elokuussa vietettiin kirkkopyhä Raisiossa.
Aluevastaavan tiedotteessa kannustettiin seuroja haalimaan toimintaan mukaan nuoria: ”Nuoremmat ja osaksi aikuiset ovat kiinnostuneita tietokoneista sekä mistä päin heidän sukunsa on lähtenyt. Onko teidän seuroissa henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita ATKkurssista jos piiri järjestää?”.
Syyskuussa oli Murremankeli-tapahtuma Uudessakaupungissa. Teemana oli karjalan murre ja karjalaisuus.
Marraskuussa tehtiin tutustumiskäynti Maakunta-arkistoon. Seuroilla oli mahdollisuus tutustua aineistojen arkistointiin. Aineisto oli tarkoitus sijoittaa "karjalaiseksi osastoksi". Tutustumispäivään mennessä arkistoituna oli piirin ja Uusikirkkoseuran aineistoa.
2004
Vuoden teema: Lasten ja nuorten Karjala.
Maaliskuussa pidettiin Hengelliset päivät Turussa. Turun Katariinan seurakunnan kirkkoherra Martti Hirvonen kuvaili tilaisuutta: ”Juhlatoimikunnassa tahdoimme paneutua Karjalan kansan 23 ydinkohtaloihin. Jatkosodan päättymisestä tuli kuluneeksi 60 vuotta v. 2004, ja sen tähden painotimme sotiemme veteraanien osuutta päivien ohjelmassa erityisesti lauantain 13.3.2004 osalta. Yleisaiheeksi valitsimme ’Kirkot Karjalassa’, ja tätä pyrittiin valottamaan esitelmin, puhein ja lauluin sekä näyttelyjen avulla.” Tapahtuma järjestettiin ekumeenisessa yhteistyössä luterilaisen ja ortodoksisen kirkon välillä. Päivistä kerrotaan myös, että osallistujia oli 1500 ja että ”Päivien kehitysvaiheen aikana toimihenkilöt saivat vinkkejä varsin vähän. Päivien jälkeen tullut runsaasti hyvää palautetta. Talkooväkeä saatiin runsaasti päiville.”
Karjalan Liiton kautta keskusteltiin seurojen toiminnan hiipumisesta. Koettiin, että monin paikoin painiskeltiin samankaltaisten ongelmien parissa. Aluekoulutustilaisuuksien jälkeen todettiin, että uusien jäsenten hankinta on todettu haastavaksi, mutta ei mahdottomaksi tehtäväksi. Seuroissa on ollut arkuutta uusien jäsenten hankkimisen suhteen, tehokkaimmiksi tavoiksi löytää uusia jäseniä on todettu henkilökohtainen kontakti potentiaalisiin uusiin jäseniin sekä kiinnostavan toiminnan järjestäminen, esim. matkat Karjalaan, kyykkä ja juhlatapahtumat.
”Yllättävä havainto – ainakin allekirjoittaneelle – oli se, että seurojen keskeisten vastuunkantajien lapset olivat vähän mukana seurojen toiminnassa. Periaatteessa lapset olisivat luontaisin jäsenhankinnan kohderyhmä, mutta näin ei näytä olevan. Tyhjentävää syytä vallitsevaan olotilaan ei osattu tilaisuuksissa kertoa. Tässä olisi analyysin paikka jatkotyössä. Esille nostettiin myös lastenlasten mukaan saaminen.” Myös uusien vastuunkantajien ja luottamushenkilöiden löytäminen oli todettu seuroissa vaikeaksi tehtäväksi. Raportin mukaan seuroissa halutaan pääasiallisesti pysyä tututuissa toimintatavoissa ja toistuvissa tapahtumissa, eikä toimintaa juuri haluta uudistaa. ”Allekirjoittanut korosti tilaisuuksissa toiminnan jatkuvaa sisällöllistä uudistamista, jotta toiminta pysyy elävänä ja uusia jäseniä kiinnostavana. Tässä suhteessa osanottajat olivat selvästi varovaisia.”
Lokakuun alussa Varsinais-Suomen, Salon ja Satakunnan piirit järjestävät yhdessä tiedotuskurssin Turun Karjalatalolla.
Marraskuun 19. päivä vietettiin Karjalatalon 30-vuotisjuhlaa. Talolla oli avoimet ovet ja ”Kukkien sijasta pyydetään kartoittamaan karjalatalon remonttirahastoa.”
Marraskuussa pidettiin myös Piirit tulevaisuudessa -seminaari Karjalatalolla. Karjalan Liitto oli lähettänyt aiheesta kyselyn 230 luottamushenkilölle, vastauksia tuli 163 kpl. Vastausten perusteella pohdittiin piirien toimintaan liittyviä kysymyksiä ja tulevaisuudennäkymiä. Kyselyyn liittyvässä raportissa kuvailtiin muun muassa seuraavaa: ”Yhteistyötä kaivattiin lisää Piirin ja Seurojen kanssa kautta linjan”, ”Meidän Piirissä ovat vakiintuneet tapahtumat: Kirkkopyhä kerran vuodessa ja sitä vietetään eri puolilla maakuntaa. Laulutapahtumia on ollut muutamana kesänä, järjestettiin eri kunnissa, mutta ei saanut suosiota.”, ”Kummitoiminta on ollut Piirissämme muutaman vuoden, mutta se ei ole toiminut niin kuin sitä kaavailtiin.”
Raportissa kuvaillaan myös suunnitelmia tulevalle vuodelle, esimerkiksi tarina- ja tupailtoja, luentoja, vanhojen käsitöiden elvyttämistä ja opettamista nuorille sekä erilaista näyttelytoimintaa karjalaisesta perinteestä muille kansalaisille.
2005
Vuoden teema: Lasten ja nuorten Karjala.
Aluevastaavan toimintaa ja kummitoimintaa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan edistämään. Internet-kotisivua ehdotettiin piirille, mutta siihen ei löytynyt kiinnostusta.
Maaliskuussa pidettiin piirin toiminnansuunnittelutilaisuus Turussa, läsnä oli 28 osallistujaa. Käsiteltiin muun muassa nuorisotoimintaa, piirin vahvuuksia ja heikkouksia ja erilaisia kehittämisideoita.
Piiritoiminnan kohentamisseminaari oli huhtikuun alussa Helsingissä. Aluevastaava lähetti kutsukirjeen kaikille jäsenseuroille, että jokainen seura järjestää yhden tapahtuman, ja että piirin kehittämissuunnitelmaa viedään eteenpäin. Päätettiin myös maksaa naistoimikunnan edustajat kehittämisseminaariin.
Myös vielä lokakuussa järjestettiin toiminnansuunnittelutilaisuus. Silloin läsnä oli 37 osallistujaa. Tapahtumassa ideoitiin muun muassa karelianismia ja kulttuurien kohtaamista hyödynnettäviksi teemoiksi tulevaisuudessa. Tilaisuudessa käsiteltiin myös ainaisjäsenyyttä ja jäsenmaksu-uudistusta.
2006
Vuoden teema: Karealismi, karjalaisuus, Suomi.
Piiri tiedotti seuroille Karjalan Liiton valitusta vuositeemasta seuraavasti: ”Seurojenne toimintaan sopeuttakaa tätä teemaa mm. karjalaiset kansanlaulut, kansallispukunäytös, seuran toiminnan näyttely, karjalaisten vastaanotto paikkakunnalle”.
Elokuussa pidettiin kyykkämestaruuskilpailut Liedossa ja samassa kuussa järjestettiin myös nuorten tapahtuma Leijankorven yhteismetsän rantasaunalla, ”tarkoituksena aloittaa piirin nuorten toiminta”. Ohjelmassa oli makkaranpaistoa, saunomista, uimista ja yleistä ajanviettoa.
Nuorille järjestettiin myös joukkuekilpailu, jossa joukkueet kiertävät luontopolun ja vastaavat Karjala-aiheisiin kysymyksiin. Myöhemmin tapahtumasta kerrotaan, että se onnistui hyvin, mutta nuoria osallistujia olisi kaivattu paikalle enemmän. Osallistujia tapahtumassa oli noin 40 henkilöä.
2007
Maaliskuun alussa oli piirin pilkkimestaruuskilpailu Yläneen Kalikassa.
Heinäkuussa järjestettiin matka Petroskoi-Kizi-Kannas ja syyskuussa oli jälleen nuorten tapahtuma Leijankorven rantasaunalla.
Lokakuussa Sauvon Karjalaisseura ry ilmoittaa eroavansa Karjalaisseurojen Salon piiristä ja hakevansa Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piirin jäsenyyttä. Sauvon Karjalaseura hyväksyttiinkin Varsinais-Suomen piirin jäseneksi.
Lokakuussa piirin puheenjohtaja Kaarlo Kojo erosi tehtävästään ja seuraajaksi valittiin Mika Akkanen.
2008
Vuoden teema: Karjalaisuus kautta Suomen.
Naistoimikunta järjesti hapankaalikurssin ja yhteisiä ruoanlaittohetkiä vuoden perinneruokien; uunipaistin, lohipiirakan ja mustikkarättänän parissa. Uusia jäseniä kaivattiin toimintaan.
Piirin pilkkimestaruuskilpailut järjestettiin maaliskuun alussa Säkylän Pyhäjärvellä. Todettiin, että "sää ei suosinut pilkkijöitä. Osallistujia oli 12."
Alettiin suunnitella hankehakua kulttuuripääkaupunkivuodelle Turkuun. Ajatuksena oli "Karjala goes shopping - Karjala lähtee ostoksille" eli karjalaisuutta oli tarkoitus tuoda esille paikoissa, joissa nuoret aikuiset perheineen käyvät kuten isoissa ostoskeskuksissa. Rahoitushakemukseen tuli kuitenkin kielteinen päätös.
Piiri järjesti perhetapahtuman elokuun lopulla Liedon Korsutuvalla. Ohjelmassa oli uimista, saunomista ja rastirata.
2009
Vuoden teema: Karjalaisuus kautta elämän.
Vuoden teemaan tartuttiin siten, että haluttiin tuoda eri tapahtumien kautta esille karjalaisuuden merkitystä eri sukupolville. Piirin painopiste olikin nuorten aikuisten aktivoiminen mukaan toimintaan.
Tammikuussa piiri kutsui jäsenseurojensa ja muiden alueen karjalaisyhteisöjen edustajia suunnittelemaan Karjalaisia kesäjuhlia, jotka järjestettiin Turussa 2011.
Toukokuussa piiri tiedotti jäsenkirjeessä, että Karjalan Liitto tarjoaa kaikille seuroille ja piireille uudet kotisivut, jotka luodaan liiton verkkosivujen alle. Liitto järjesti myös Järjestöhyrrä -nimisessä hankeessa piireille ja aluevastaaville suunnattua koulutusta ympäri maata. Tarkoituksena oli saada piiri- ja aluetoimijat verkostoitumaan keskenään.
Piirin hallituksen kokouksessa keskusteltiin piirin omista kotisivuista ja nähtiin ne tarpeelliseksi. Jäsenistöön voisi niiden kautta liittyä nuorempia ja sivuilta saisi tämänhetkistä tietoa tapahtumista. Kielteisenä puolena nähtiin se, että monellakaan ei ole tietokonetta, eikä halukkuutta hankkai eikä opetella käyttämään. Jäsenistö oli varsin iäkästä.
Heinäkuussa järjestettiin piirin kesämatka Kannakselle. ”Matka sopii erityisesti nuorille ja nuorekkaille, jotka haluavat saada yleiskäsityksen Karjalankannaksen suomalaisesta historiasta ja venäläisestä nykypäivästä. Alle viisikymppisiä toivotaan matkaan mukaan!” kirjattiin matkasta kertovaan tiedotteeseen.
2011
Helmikuussa pidettiin piirin kyykkäkilpailu Liedossa.
Huhtikuun puolessavälissä oli Karjalaiset markkinat Turun kauppatorilla.
Kesäkuussa vietettiin Kesäjuhlia Turussa. Turku oli tuolloin Euroopan kulttuuripääkaupunki ja Karjalaisten kesäjuhlien teemana oli "kulttuurien kohtaamiset". "Järjestelyvetureina" toimivat Arja Kulmala ja Mika Akkanen ja mukana oli 200 talkoolaista. Kesäjuhlien ohjelmaan kuului muun muassa Suomenlahden vanhojen valtakaupunkien vuorovaikutusta käsittelevä seminaari, oli kuorokavalkadi, kansantanssikonsertti ja -piknik sekä juhlatanssit Palokunnantalolla. Käsityönäyttelyssä esiteltiin tuore kansallispukutulokas, Kuolemajärvenpuku. Oli myös monipuolista iltaohjelmaa.
|
Karjalaisista kesäjuhlista tiedotettiin ahkerasti. Tässä ennakkojuttu Karjala-lehdessä 21.4.2011. |
Kesäjuhlien tuotto 9000 euroa jaettiin seuroille tehtyjen talkootuntien mukaan. Naistoimikunta organisoi muonitusta Kesäjuhlilla ja se kokoontui asian tiimoilta 16 kertaa. ”Ahkeran muonitustalkooporukan voimin saatiin Kesäjuhlista voittoa. Se jaettiin ennen vuodenvaihdetta niille alueen karjalaisseuroille, joiden jäseniä oli mukana talkoissa”, todettiin myöhemmin naistoimikunnan toimintakertomuksessa.
Kesäjuhlien järjestäminen oli piirille ja sen seuroille suuri voimanponnistus. ”Kesäjuhliin perustetut toimikunnat kokoontuivat joka kuukausi ennen kesäjuhlia. Toimikunnissa työskentely oli ahkeraa ja eteenpäinvievää. Myöskin jäsenseurat työskentelivät aktiivisesti onnistuneiden kesäjuhlien toteuttamiseksi.” todettiin piirin toimintakertomuksessa. Vuonna 2011 piiriin kuului yhteensä 30 jäsenseuraa ja 3 pitäjäseuraa, jäsenmäärä oli yhteensä 1926.
2012
Vuoden teema: Kädentaidot.
Elo-syyskuun vaihteessa järjestettiin matka Tarttoon, ja joulukuun alussa adventtimatka Viipuriin.
Lokakuun alussa juhlistettiin Paimion kaupungintalolla Karjalaisten kädentaidot -näyttelyn avajaisia. Saman näyttelyn avajaiset pidettiin myös Turussa ortodoksisessa seurakuntasalissa 15.10.
2013
Vuoden teema: Karjalaiset yhdessä, piirin painopisteenä oli karjalainen musiikki.
Tänä vuonna piiri järjesti ensimmäistä kertaa seuroille yhteisen pikkujoulun.
|
Karjala-lehdessä julkaistiin juttu pikkujouluista 19.12.2013. |
2014
Tänä vuonna Turun kirjamessuille järjestettiin karjalaisosasto. Tästä uutisoitiin esimerkiksi Johannekselainen-lehdessä.
|
Juttu Turun kirjamessuilta vuodelta 2014, jolloin piiri järjesti yhdessä Karjalan Liiton, Johannes-Seuran sekä Kuolemajärven ja Uudenkirkon pitäjäyhteisöjen kanssa Karjala-teemaisen osaston kirjamessuille. |
Piiri järjesti myös hemmotteluviikonlopun Ruissalon Kylpylässä Turussa. Siihen kutsuttiin muita piirejä, ja väkeä kertyi lopulta neljän piirin alueelta. Viikonlopun puuhamiehenä toimi Jouko Hörkkö.
|
Karjala-lehdessä kerrottiin hemmotteluviikonlopun ohjelmasta ja karjalaistaustaisten kohtaamisesta. |
2016
Tänä vuonna Mika Akkanen väistyi puheenjohtajan pestistä ja tilalle valittiin Paimion Karjalaseuran "voimanainen", Arja Kulmala. Kulmala toimikin pitkään ja aktiivisesti piirin puheenjohtajana.
|
Paimion Kunnallislehdessä kerrottiin Arja Kulmalan valinnasta piirin puheenjohtajaksi. |
Tänä vuonna alettiin muun muassa suunnitella Suomi 100-juhlavuoden toimintaa.
|
Piirakoita leipovat Aira Viitaniemi ja Paimion Karjalaseuran jäsenet Tuomo ja Tuuli Kulmala. Kuva on vuodelta 2015, ja se päätyi myös Karjalan Liiton strategian kansikuvaksi vuosille 2017-2020. |
2017
Piiri järjesti Suomi 100 -tapahtuman Paimiossa. Tapahtumaan osallistui 120 henkeä. Tapahtumassa Eeva Riutamaa piti esitelmän evakkolapsista ja esitelmän jälkeen kuunneltiin Erkki Liikasen konsertti Tuutha sie vastakii.
2021
Korona vaikutti piirin toimintaan. Vuoden 2021 aikana päästiin taas kokoontumaan, mutta ajan kuvaa on se, että kaikissa tapaamisissa pidettiin päällä maskeja.
|
Kokouskuva vuodelta 2021. Kuva piirin Facebook-sivulta. |
Piirin jäseniä osallistui kesällä 2021 Evakkojuna-tapahtumaan Humppilassa.
|
Vasemmalta Arja Kulmala, Outi Örn ja Pertti Hakanen Simolan (Humppilan) asemalla. Kuva piirin Facebook-sivuilta. |
2022
Piirin käsityöharrastajat ovat olleet aktiivisia viime vuosienkin aikana. Vuonna 2022 järjestettiin perinnekäsityökurssi.
|
Perinnekäsityökurssilla kokeiltiin muinaista neulakinnastekniikkaa. Kuva piirin Facebook-sivulta. |
 |
| Piirin edustajia Karjalan Liiton kesäjuhlilla Raumalla vuonna 2022. Kuva piirin Facebook-sivulta. |
Piirin puheenjohtajaksi valittiin Arja Kulmalan jälkeen Pekka Ahokas Loimaalta.
|
Kuva on piirin syyskokouksesta 2022 Turun Karjalatalolta. Kuva piirin Facebook-sivulta. |
2026
Tänä vuonna Karjalan Liiton Varsinais-Suomen piiri juhlii 80-vuotisjuhlavuotta. Hurraa! Karjalaisuus on iloa, voimaa ja yhdessäoloa!
