1946
Karjalan Liiton Varsinais-Suomen piiri perustettiin 31. päivä maaliskuuta vuonna 1946, Hotelli Maakunnassa, Turussa. Aluksi yhdistys toimi rekisteröimättä. Puheenjohtajaksi valittiin Antti Kuisma.
1948
Parin vuoden päästä piirin puheenjohtaja vaihtui, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin opettaja J.G. Jalava.
Piiri ei edelleenkään ollut rekisteröity yhdistys, joten se ei voinut järjestää arpajaisia. Tuolloin päätettiinkin järjestää arpajaiset Paimion Karjalaiset ry:n nimissä. Samana vuonna perustettiin myös kaksi uutta seuraa: Askainen ja Nousiainen.
Kesäkuun lopulla pidettiin maakuntajuhlat Loimaalla, mutta ne epäonnistuivat kurjan sään: sateen ja myrskyn takia. Epäonni jatkui: piiri järjesti myös tappiolliset arpajaiset, sillä arpajaislippuja ostettiin kalliimmalla kuin mitä niitä myytiin. Taloustilanne ei ollut häävi, mutta sinniteltiin.
Piirissä tehtiin myös vaikuttamistyötä. Lakkautettujen siirtoseurakuntien tilalle pyydettiin tuomiokapitulia palkkaamaan karjalainen pappi.
1949
Heinäkuussa vietettiin jälleen maakuntajuhlaa, tällä kertaa Turussa. Juhlaan valmistauduttiin perustamalla sekä naisvoimistelu- että kansantanhujuhlajoukkueet. Juhlaohjelmassa oli myös muun muassa 500 hengen marssi, kuorolauluja, tanhuja ja näytelmä. Juhlapuheenpitäjänä toimi Veikko Vennamo.
Piirin vuosikokouksessa sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi valittiin Veikko Lamminsalo Turusta.
Salon Karjalaisseurojen piiri eroaa omaksi piirikseen. Varsinais-Suomen piiri menetti tässä yhteydessä yhteensä 16 seuraa. Kuitenkin myös kaksi uutta seuraa perustettiin: Rusko ja Vahto.
1950
Tänä vuonna piirin puheenjohtajaksi valittiin J. Koikkalainen, joka toimi pitkään piirin puheenjohtajana, aina vuoteen 1962 asti.
Piirin alueelle perustettiin jälleen yksi uusi seura: Mietoisten Karjalaiset ry. Nukkuvia seuroja heräteltiin mukaan toimintaan järjestämällä yhteistoimintaa naapuripitäjien seurojen kanssa. Piirissä todettiin, että seurojen toimintaa oli haasteellista järjestää, sillä ihmisillä on ollut kiire saada koti ja tila kuntoon päästäkseen leipään käsiksi. Karjalaisia oli myös muuttanut pois seurojen alueelta.
Jälleen pohdittiin myös tapoja vaikuttaa positiivisesti Varsinais-Suomen kehitykseen. Piirin johtokunnassa keskusteltiin esimerkiksi sokerijuurikastehtaan tarpeellisuudesta. Ajateltiin, että tehdas voisi toimia Länsi-Suomen karjalaisten pienviljelijöiden hyväksi. Päätettiinkin lähettää edustus Helsinkiin, ja tavoitteena oli saada juurikastehdas Länsi-Suomeen.
1951
Helmikuussa pidettiin piirin ensimmäiset Talvipäivät Pansiossa. Ohjelmassa oli niin henkisiä kilpailuja kuin hiihtoakin. Talvipäivän kilpailuja pidettiin niin näytelmien, kansantanhujen, laulun ja kuorolaulun, puheenpitämisen (valmisteltu ja ex tempore), lausunnan kuin huumoriesitystenkin (yksittäiset ja joukkue-esitykset) voimin. Kaikki kilpailut onnistuivat yli odotusten. Tulojakin tuli yli odotusten, mutta tapahtuma oli silti tappiollinen.
Kesän maakuntajuhla järjestettiin tällä kertaa yhdessä Turun Karjalaiset ry:n kanssa.
Piirin vuosikokouksessa päätettiin, että jokaiseen seuraan on perustettava raittiustoimikunta.
1952
Päätettiin järjestää järjestötoimitsijakurssi Turun Karjalaiset ry:n talossa.
Piiri sai tukea toimintaansa. Tänä vuonna Makeis- ja mehu Oy:n toimitusjohtaja lahjoitti maakuntajuhliin mehua ja erilaisia makeisia. Hankaluuksia taas aiheutui siitä, että maakuntajuhlille ei saatu järjestettyä kirkkojuhlia, sillä kaikki paikkakunnan kirkot olivat varattuna nuorisopäiville.
1953
Talvipäivien kilpailuihin osallistuttiin jälleen innolla. Johtokunnassa jouduttiin pohtimaan rajoitusta näytelmäkilpailun esiintymisaikaan, sillä viisi näytäntöä saman päivän aikana vievät liikaa aikaa.
1954
Talvipäivät päätettiin tällä kertaa järejstää Paimiossa. Osallistujamäärä ei ollut paras mahdollinen, sillä samaan aikaan olivat Salpausselän hiihtokilpailut. Alastaron Karjalaiset taas suunnittelivat vanhanaikaisia karjalaisia kruunuhäitä.
Huhtikuussa pidettiin ensimmäiset Varsinais-Suomen piirin ja Salon seudun karjalaisten piirin yhteiset henkiset kilpailut Salossa VPK:n tiloissa.
Kyrön seudun karjalaiset järjestivät tänä vuonna maakuntajuhlan yhdessä piirin kanssa Karinaisissa. Todettiin, että juhlat eivät oikein onnistuneet, sillä koko juhlan ajan satoi.
1955
Jälleen pidettiin Talvipäivä ja sen yhteydessä hiihtokilpailu. Turussa taas pidettiin keväällä kulttuurikilpailu Varsinais-Suomen piirin ja Salon seudun piirin välillä. Myös Maakuntajuhlien yhteydessä järjestettiin erilaisia kilpailuja ja syksymmällä järjestettiin Kulttuurikursseja.
Joulukuussa järjestettiin keskustelutilaisuus ajankohtaisista karjalaisia koskevista aiheista. Keskustelussa käytiin läpi muun muassa lisäkorvauslain täyttöönpanoa, maansaantioikeuden palauttamista, asuntokeskusten siirtoväen asuntokysymystä sekä Karjalan ja Saimaan kanavan kysymystä.
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit pystytettiin Laitilaan, Alastaroon, Mietoisiin, Nousiaisiin, Lokalahdelle ja Turun Vahdolle.
1956
Talvipäivät jouduttiin tällä kertaa siirtämään yleislakon aiheuttamien tiedotusongelmien vuoksi, ja valittuna ajankohtana ei ollutkaan lunta, eli talvipäivät peruttiin lopulta kokonaan. Vuoden aikana järjestettiin kuitenkin ahkerasti erilaisia kulttuurikursseja, muun muassa raittiusopetusta ja teatteria. Pidettiin myös kulttuurikilpailuja, joissa on ollut kuoroja, duettoja, kvartetteja, laulua, lausuntaa, huumoria, murteita ja puheita. Henkiset kilpailut pidettiin jälleen Varsinais-Suomen ja Salon seudun piirien välillä.
Maakuntajuhla ja piirin 10-vuotisjuhla vietettiin Turussa. Paikalla oli Viljami Pylkäs alias Antti Rokka, jonka haastattelu oli osa juhlaohjelmaa. Lisäksi ohjelmassa oli musiikkia, huumoria, tanssia ja jumalanpalvelus.
Perustettiin piirin urheilutoimikunta. Piirin työvaliokunnan kokouksessa käytiin keskustelua piirin järjestämistä matkoista. ”Varsinkin itään pääsyä pidetään vireillä. Matkaa Leningraadissa, Terijoella ja Viipurissa pidetään ensisijaisena,” todettiin työvaliokunnan pöytäkirjassa huhtikuussa 1956.
Tänä vuonna pystytettiin muistomerkkejä kirkkomaille Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi. Muistomerkkejä nousi Mynämäelle, Raisioon ja Ruskolle.
Piirissä pohdittiin jälleen ajankohtaisia kysymyksiä, tällä kertaa siirtoväen asuntorahoituskysymystä. Keskusteluissa käsiteltiin jälleen myös Saimaan kanavaa, mutta "toiveajattelussa ei pitäisi mennä liian pitkälle, kaikki aikanaan", todettiin piirin pöytäkirjassa.
1957
Piiri järjesti ahkerasti kurssitoimintaa: oli juhlakulttuuri-, nuoriso- ja raittiuskursseja. Todettiin kuitenkin, että ”kurssien ajankohta ei liene ollut paras mahdollinen varsinkaan maalaiskarjalaisseurojen suhteen, sillä pitkät syyssateet viivästytti juurikasvien ja syyskyntöjen tekemisen ajallaan, joten kurssien ajankohtana kerrottiin mailla vasta päästy varsinaisten syystöitten lopettamiseen.” Kulttuurikursseilla opetettiin muun muassa näytelmiä, kansantanhuja, lausuntaa ja järjestötoimintaa.
Jo perinteeksi muodostuneet Talvipäivät pidettiin jälleen ja ohjelmassa oli niin hiihto- kuin kulttuurikilpailujakin. Maakuntajuhlia vietettiin heinäkuussa jälleen Turussa.
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkejä pystytettiin Taivassaloon, Vehmaalle ja Merimaskuun.
1958
Piirin johtokunnassa keskusteltiin työvaliokunnan kokoonpanosta: ”Piirin työvaliokunta valittiin tälläkin kertaa Turusta ja lähiympäristöstä, sillä kiireellisten asiain sattuessa on helpompi saada kokoon työvaliokunta kun on kaikki lähellä piirin keskusta.” Toiminta jatkui kaikin tavoin aktiivisena.
1959
Talvipäivät pidettiin jälleen, mutta eri ohjelmalla. Aikaisemmin Talvipäiviin oli sisältynyt piirin vuosikokous, henkiset kilpailut, sekä piirin hiihtomestaruuskilpailut, mutta vuonna 1959 tapahtumat päätettiin eriyttää. Kokouksessa keskusteltiin myös piirin taloudesta: ”Talous ei ole tällä hetkellä tappiollinen, mutta pieneen kassaan päätettiin saada lisärahaa järjestämällä arpajaiset käyttäen Piikkiön Karjalaiset ry:n nimissä, sillä piiri ei ole rekisteröity.” Johtokunta päättää myös ehdottaa vuosikokoukselle, että piiri osallistuisi Turun Karjalaiset ry:n talon laajentamistalkoisiin, ja vastapalveluksena piiri saisi käyttää tiloja ilman vuokraa kursseja ja muita tilaisuuksia varten.
Maaliskuussa pidettiin piirin henkiset kilpailut Turussa, ja paikalla oli satakunta osallistujaa. Maakuntajuhla pidettiin tällä kertaa Naantalissa.
Piirin johtokunnan kokouksessa käsiteltiin jälleen muun muassa nukkuvien seurojen aktivoimista. Päätettiin myös osallistua Karjalan Liiton 20-vuotisjuhliin.