1970
Piirin sääntöihin tehtiin muutoksia alkuvuodesta piirin vuosikokouksessa. Keskusteltiin myös kilpailutoiminnasta, ja päätettiin järjestää piirin omat pilkkimestaruuskilpailut.
Karjalanrannan osalta kuohui. Emäntä Airi Keinonen oli lähettänyt sanomalehti Karjalalle julkaistavaksi kirjelmän, jonka todettiin olevan "epäreilu piiriämme ja sen toimintaa kohtaan". Ilmeisesti jonkinlaista epäselvyyttä oli alueen vuokran maksamisesta, sillä Karjalan Liitto pyysi piiriä maksamaan rästissä olevat vuokrat. Piirissä päätettiin, ettei Karjalanrannan rakennelmia enää suurenneta, vaan parannellaan ja kunnostetaan. Kustannusten peittämiseksi päätettiin antaa Airi Keinoselle osa pilkkikilpailujen tuotosta.
Myös nuorisotoiminnasta keskusteltiin. Nuorisolle suunnattua ohjelmaa piirin taholta oli, mutta yhteydenpito johtokunnan suuntaan tuntui vähäiseltä. Nuorisoa haluttiin edelleen vireämmin mukaan toimintaan.
1971
Piirin vuosikokouksessa maaliskuussa uudeksi piirin puheenjohtajaksi valittiin Niilo Kuusanniemi, kun edellinen puheenjohtaja, kenttärovasti Erkki Hilke kieltäytyi puheenjohtajan paikasta.
Piirin johtokunnassa käsiteltiin alkuvuodesta piirin roolia Karjalan Liiton ja jäsenseurojen välillä. Oltiin varsin kriittisiä ja pohdittiin "onko tarkoituksen mukaista pitää piiriä enää toiminnassa, koska Karjalan Liitto toimittaa suoria tehtäviä jäsenseurojemme kanssa kuulematta piiriä, jolle Liitto on määrätyissä asioissa antanut velvoitteen hoitaa juuri muun muassa ko. asiat eli ansiomerkkien jakoon tarvittavan piirin lausunnon. Karjalan Liitto on jo toistamiseen hoitanut Turun Uuden Karjalaseura ry:n kanssa ansiomerkkien jaon kuulematta asiassa piiriä." Tästä asiasta päätettiin olla yhteydessä suoraan Karjalan Liittoon.
Piirin kesäjuhlat järjestettiin Karjalanrannassa elokuun lopulla. Karjalan Liiton Hengelliset päivät olivat marraskuun lopulla Turussa.
1972
Tammikuussa piirin neuvottelutilaisuudessa päätettiin, että piiri keskittyy erityisesti Karjalan Liiton Karjala-talon varainkeräykseen. Tämän todettiin loppuvuodesta onnistuneen tyydyttävästi.
Karjalanranta oli jälleen esillä, sillä Airi Keinonen oli halukas jatkamaan vuokrasuhdetta ja puheena oli myös korjaustoimet saunan osalta. Keinonen myönsi myös piirille luvan rakentaa alueelle pikkusauna ja tanssilava. Keskusteltiin myös kyykkäkentän raivauksesta. Karjalanrannan toiminta oli kuitenkin tappiollista, tulot leirinnästä ja saunasta olivat loppuvuodesta tappiolla 150 markkaa.
Piirin toimikuntina tässä vaiheessa toimivat Karjalanrannan toimikunnan lisäksi urheilutoimikunta, retkitoimikunta ja lippuvartiotoimikunta.
Toukokuussa piirin nuorisojaosto järjesti Nuorten päivät Turussa. Nuorille ja varhaisnuorille, "vunukoille", järjestettiin tuolloin kurssitoimintaa.
1973
Helmikuun lopulla pidettiin Piirin Oma Kulttuurijuhla, yhteistyössä Savo-Karjalaisen Osakunnan kanssa. Ohjelmassa oli muun muassa musiikkia, yhteislaulua, tanhuesitys, puheita ja tanssia.
Hiihtokilpailujen sijaan päätettiin järjestää maastojuoksukilpailut. Myös kyykkämesteruudesta kilpailtiin ja syksymmällä oli jälleen henkiset kilpailut. Uutena ideana esitettiin evakkorallia, joka voitaisiin järjestää valtakunnallisesti.
Maaseudun pienemmistä seuroista kannettiin huolta. Ehdotettiin esimerkiksi, että suuremmat seurat järjestäisivät vierailumatkoja pienempien seurojen luokse. Pohdittiin myös uuden huvitoimikunnan perustamista, johon haettaisiin edustajia suuremmista seuroista. Ehdotettiin myös, että piirin kesäjuhlat voitaisiin ilmoittaa seurojen haettavaksi, jolloin voitaisiin saada myös kiintoisampaa ohjelmaa juhliin.
Karjalanrannasta keskusteltiin tänäkin vuonna vilkkaasti. Esillä oli koko toiminnan lopettaminen sekä alueen osittainen lunastaminen.
1974
Huhtikuussa 1974 piirille perustettiin naistoimikunta. Päätettiin myös järjestää syksyllä Turussa käsityötaidon näyttely karjalaiseen tapaan.
Karjalanrannan tulevaisuutta pohdittiin. Karjalanrantatoimikunta totesi huhtikuussa, ettei Karjalanranta "pärjää nykyisellään kovassa kilpailussa taloudellisesti, ellei lisää rahaa ole saatavilla." Keskusteltiin Karjalanrannan mahdollisesta myymisestä. Hinnastakin keskusteltiin, ja tavoitteena oli saada alueen myynnisstä 10 000 markkaa. Keskusteluja jatkettiin edelleen myös Airi Keinosen kanssa.
1975
Karjalanrannasta päätettiin luopua lopullisesti piirin johtokunnan kokouksessa 13.2.1975. Piiri luovutti alueen takaisin Airi Keinoselle 8000 markan korvaussummaa vastaan.
Turun Viipurilaiset ry hyväksyttiin piirin jäseneksi.
1978
Henkiset kilpailut olivat jälleen esillä, sillä pohdittiin vaihtoehtoa, että kilpailu voitaisiin järjestää piirien välisenä kilpailuna. Ajatuksena oli tällä tavoin tavoitella nuorisoa mukaan toimintaan.