1990
Yhdistyslain muutokset vaikuttivat karjalaisseurojen toimintaan ja Karjalan Liitto järjesti koulutusta muutoksiin liittyen.
Tammikuussa pidettiin Evakkomuistelijatilaisuus, jossa valittiin myös vuoden evakkomuistelija.
Maaliskussa vietettiin Inkeriläis-Karjalaista iltaa Varsinais-Suomen kansanopistolla Paimiossa. Ohjelmassa oli yhteislaulua, lausuntaa, Turun Karjalakuoron esityksiä sekä tanhuesityksiä. Tilaisuuden tuotoilla hankittiin aapiskirjoja inkeriläisille. Karjalaa muistellen -viikonloppuna pidettiin myös jumalanpalvelus Paimion kirkossa sekä Talvisodan päättymisen 50-vuotismuistotilaisuus ruokailuineen.
Samana viikonloppuna pidettiin myös piirin vuosikokous. Pöytäkirjasta ilmenee, että kokouksessa "käytiin yleiskeskustelu Kannaksen matkoista kotiseudulle, jota toivottiin vapaammaksi. Kirjojen hankintaa Inkerin kouluille tuetaan ja tiedotettiin, että Karjalan-Liiton sääntöjen uudistus on tulossa liiton vuosikokouksessa käsittelyyn.” Samana päivänä piiri päätti liittyä Karjalaisen Kyykkäliiton jäseneksi.
Toukokuussa pidettiin Karjalainen päivä Paraisilla ja kesäkuussa piirin vieraaksi saapui ryhmä Itä-Karjalasta. Ryhmä majoitettiin perhemajoitukseen jäsenseurojen pariin Turun seudulle.
Ajat olivat muuttuneet, ja koettiin, että karjalaista perinnettä tulee vaalia uusin voimin. Piirin toimintasuunnitelmassa tältä vuodelta kerrotaan seuraavaa: ”Karjalaisista toiminnoista kiinnostuneiden ja kykenevien henkilöiden saaminen jäsenseuroihin on toimintojen terävöinnin ehto mm. kurssittamalla, johon Karjalan liitto on kanssamme valmis antamaan tukensa. Kulttuurimme vaaliminen tarvitsee ohjaavia voimia käsityötaidon, ruokaperinnekulttuurin, urheilun, kyykkäpelin, kansanmusiikin, kansantanssien ja nuorisotyön ylläpitämiseen ja laajentamiseen.” Myös piirienvälistä yhteistyötä korostettiin.
1991
Piirin sääntömuutos hyväksyttiin tammikuussa, mutta kevätkokouksessa näitä noudatettiin vielä soveltuvin osin.
Huhtikuussa piirin naistoimikunta järjesti käspaikkakurssin Turun Karjalaisten talolla.
Lokakuussa jäsenkirjeessään piiri kehotti seuroja osallistumaan Ylläshotellin asiaan: ”Heimopäällikkömme puheenjohtajamme Rauno Meriö vetoaa meihin tulla osallistumaan yhteisten vaikeuksien voittamiseen vielä kerran ’pojat ja tytöt’, että saataisiin Ylläshotelli kunnostettunakin pidettyä omassa käytössä, tähän tarvitaan teitä ja hyvää tahtoa sekä rahaa joka voidaan laittaa Karjalan liiton tilille.”
Karjala-kysymyksestä keskusteltiin vilkkaasti. Piirin syyskokouksessa lokakuussa ”käytiin keskustelu Karjalan ja karjalaisten kysymyksistä, keskustelu oli vilkas käsitellen erikoisesti Karjalan palautusta meille takaisin. Päätettiin antaa julkilausuma lehtiin ja lähettää -lausuma myöskin Karjalan liitolle." Piiri esitti julkilausumana, että "annamme täyden tukemme Karjalan Liiton toimille, jotka tähtäävät Karjalan palauttamiseen muun Suomen yhteyteen ja jälleen rakentamiseen."
Lokakuun lopulla pidettiin myös piirin Karjalainen päivä Raisiossa.
Piirin toimintasuunnitelmasta käy ilmi, miten tavoitteena oli elvyttää urheilutoimintaa, ylläpitää piirien välisiä yhteyksiä ja vaalia karjalaista kulttuuria sekä järjestää kurssitoimintaa. Toimintasuunnitelmassa kuvataan myös tarkkaan erilaiset piirin tapahtumat, kuten esimerkiksi kesäretki, karjalainen hengellinen iltapäivä, vainajien päivä sekä talvisodan ja evakkoajan alkamisen muistotilaisuus.
1992
Ylläsprojekti aloitettiin. Ylläshotelli yhtiöitettiin ja osakemyynti aloitettiin.
Helmikuussa piirin naistoimikunta järjesti piirakkakilpailut Littoisissa.
Kesäkuun 12–14 päivä pidettiin Karjalaiset kesäjuhlat Turussa. Hengellisen toimikunnan teki kaikenlaisia huomioita tapahtumasta kuten: ”Toimikunta oli sopivan kokoinen, ehkä miesvaltainen!”, ”Juhlien ohjelma oli ylikuormitettu. Muun muassa ’edustuspurjehdus’ oli liikaa tai se olisi pitänyt jättää pois”. Piirin nuorisojaoston toiminnasta samana vuonna taas kerrotaan: ”Toiminta vuoden aikana keskittyi ainoastaan kesäjuhlien ympärille. Piirimme nuoret hoitivat kiitettävästi koko nuorten osuuden juhlista, niin majoitukset, ruokailut kuin nuorten muut ohjelmat.”
Lokakuussa oli Piikkiön Karjalaseuran ja piirin järjestämä Musiikkivuoden Karjalainen päivä, johon osallistui lähes 200 henkilöä. Ohjelmassa oli jumalanpalvelus, vierailu haudoilla, juhlapuhe ja musiikkiohjelmaa.
Piirin hallituksen kokouksessa käsiteltiin muun muassa sanomalehti Karjalan avustamista sekä ehdotusta karjalaisten laulujen kokoamisesta kirjaksi. Syyskokouksessa taas puheena oli Ylläshotellin tilanne.
Marraskuun lopulla järjestettiin Musiikkivuoden kirkkojuhla Talvisodan muistopäivänä Turun Tuomiokirkossa, osallistujia oli noin 350.
1993
Piirin puheenjohtajaksi vuodelle 1993 valittiin Raimo Hörkkö ja hänen edeltäjänsä Armas Paavilainen kutsuttiin piirin kunniapuheenjohtajaksi.
Piirin hallituksen kokouksessa käsiteltiin yhden jäsenseuran kohtaloa: ”Todettiin, että Oripään Karjalaiset on ilmoittanut lopettavansa toiminnan ja pyytänyt poistamaan piirin jäsenrekisteristä. Päätettiin yrittää, että Oripään karjalaiset saataisiin kuitenkin toimimaan ja osallistumaan yhteistyöhön.” Syyskokouksen pöytäkirjassa taas kerrottiin, että Niinijoen Karjalaseura oli päättänyt lopettaa toimintansa.
Piirin toiminta oli aktiivista, ja karjalaisten etuja ajettiin sekä osallistuttiin julkiseen keskusteluun. Piirin syyskokouksessa päätettiin esimerkiksi vastata Turun Sanomien mielipidepalstalla olleeseen kirjoitukseen, jonka koettiin "loukanneen karjalanheimon tunteita."
Lokakuussa vietettiin Karjalaista päivää Maskussa.
Piiri selvitti vuoden aikana sitä, miten seuroissa on huomioitu nuoret omassa toiminnassa. Yleisimpiä vastauksia olivat erilaiset urheiluun, tanhuun, leikkeihin, retkiin, peleihin ja lapsiperheiden osallistamiseen liittyvät seurojen tapahtumat. Myös rotinat mainitaan yhtenä tapana saavuttaa lapsiperheitä. Osa seuroista ilmoitti, että nuoria ei olla saatu mukaan toimintaa, osalle taas nuorten toiminta on ollut enemmän keskiössä.
Seurat ilmoittivat myös tyytymättömyytensä Liiton taloudenhoitoon. Toivottiin esimerkiksi, "ettei Ylläs-möhläyksen tapaisia tilanteita enää toistuisi". Toivottiin myös, että Liitto pitäisi yllä Karjalan palautukseen liittyvää keskustelua. Useissa vastauksissa toistui myös toive Liiton jäsenmaksun alentamisesta, jotta uusia jäseniä olisi helpompi hankkia ja säilyttää mukana toiminnassa. Toivottiin myös, että Pitäjä- ja sukuseurat saataisiin piirin jäseniksi.
1994
Vuoden teema: Perhe ja suku Karjalassa. Kyseessä oli myös YK:n perhevuosi.
Piirissä järjestettiin teeman mukaisesti Karjalaiset perheillat varsinaissuomalaisille. Ajatuksena oli puhua sukututkimuksesta, sekä keskustella kuvista ja muistoista matkoilta vanhoilla kotiseuduilla. Karjalaiseen sukuun ja perheeseen liittyvää tietoa haluttiin näin välittää varsinaissuomalaisille.
Piiri kehotti jäsenseurojaan tutkimaan mahdollisuuksia vahvistaa talouttaan, jolloin helpotettaisiin myös seuroista saatua kritiikkiä liittoa kohtaan liian korkeista jäsenmaksuista.
Tammikuussa vietettiin Karjalaisia viikkoja Viking Linen Rosella-laivalla. ”Laivalla karjalaisuus on esillä ruokina ravintolassa, näyttelyinä ja käsityönäytöksinä. Uutena on karjalaisten pitäjä- ja kyläkirjojen näyttely. Lähinnä paljon kuvia sisältäviä kirjoja.” kerrottiin piirin jäsenkirjeessä.
Piirin hallituksessa keskusteltiin Karjalan palauttamista koskevasta adressista: ”Keskusteltiin Karjalan palautuksen adressikeräyksestä. Keräysaikaa on jatkettu koska toistaiseksi on saatu aivan liian vähän nimiä keräyslistoille. Päätettiin yrittää aktivoida seuroja mm. kiertokirjeellä.”
Työvaliokunnan kokouksen muistiosta käy ilmi, että vuoden 1992 kesäjuhlien yhteydessä julistettuun laulelmakilpailuun tuli 150 laulelmaa, joiden parhaimmistosta koostettiin kirja ja kasetti.
 |
| Laulelmakilpailun satoa. Julkaisuun on koottu 23 laulua nuotteineen ja sanoituksineen. |
Syyskuun 18. päivä vietettiin Karjalaista päivää Turussa. Tapahtuma toimi samalla välirauhan solmimisen ja viimeisen Karjalasta lähdön 50-vuotisjuhlatilaisuutena.
Ylläshotellin talkoista vuonna 1994 kerrotaan muun muassa, että kiinteistössä on talkoovoimin suoritettu välttämättömiä korjaustöitä, mikä on säästänyt liiton ja osakkaiden varoja. Liitto on pyysi myös piiriä selvittämään, saataisiinko Varsinais-Suomen alueelta osaavaa talkooväkeä Ylläkselle.
1995
Vuoden teema: Kieli ja kirjallisuus Karjalassa.
Vuoden teema otettiin huomioon muun muassa järjestämällä Kalevalan päivänä Kalevalan ääneenlukua, ns. Kalevala-maraton. Tammikuussa ehdotettiin myös Kalevala-aiheista näyttelyä, jossa purettaisiin myyttiä Kalevalan ”länsisuomalaisuudesta” sen jälkeen, kun Vakka-Suomi julistautui ”Kalevala-maakunnaksi”. Ehdotuksessa korostetaan, että Kalevalaa voidaan pitää karjalaisena kansalliseepoksena, ei suomalaisena tai vakkasuomalaisena. Näyttelyllä voitaisiin lisätä tietoisuutta eepoksen alkuperästä.
Karjalan Liitto toivoi edelleen piireiltä ja seuroilta osallistumista Ylläshotellin talkoisiin ja osakemyyntiin.
30.11.1995 oli Viipurin pamauksesta kulunut 500 vuotta. Tämän kunniaksi paljastettiin muistolaatta Turun Tuomiokirkossa, jonka jälkeen oli juhlallisuuksia Raatihuoneella.
1996
Vuoden teema: Kirkko Karjalassa.
Kyseessä oli piirin 50-vuotisjuhlavuosi. Piirihallitus suunnitteli julkaisevansa piirin seurojen toiminnasta kertovan juhlaliitteen Karjala-lehdessä.
Käytännössä koko 1990-luvun ajan piirin järjestämä urheilutoiminta oli vilkasta. Vuosittain järjestettiin useita kyykkäkilpailuja, ja kilpailtiin myös muun muassa maastojuoksussa, hiihdossa ja suunnistuksessa.
1997
Vuoden teema: Kädentaidot ja karjalainen nainen perinteen siirtäjänä.
Piirin naistoimikunta järjesti kurssitoimintaa, ja pyrki löytämään osallistujia Imatralla järjestettäviin piirakkakilpailuihin. Toimikunta pyrkii saamaan lisää osallistujia ja uusia jäseniä erityisesti ruoan ja leipomisen kautta. Juhlavuoden perinneruoka ja leivonnainen olivat antrealainen potlohko ja harlulainen rusinasoppa.
Itsenäisyyden juhlavuoden tilaisuus pidettiin Liedossa.
1998
Vuoden teema: Kädentaidot ja karjalainen nainen.
Karjalan Liiton hengelliset päivät pidettiin Turussa maaliskuussa. Hengellinen toimikunta painotti piirin seurojen vastuuta karjalaisesta perinnöstä ja huolehtimaan karjalaisesta runsaasta hengellisestä perinteestä.
Naistoimikunnan toiminta pohjasi karjalaisiin kädentaitoihin ja karjalaiseen naiseen. Toimikunta järjesti kursseja ja kestitystä eri tapahtumissa. Haluttiin löytää uusia jäseniä ja erityisesti nuoria mukaan toimintaa.
Kesäkuun alussa piiri osallistui mielenosoitukseen Eduskuntatalon edustalla, aiheena Karjalan palautus. Paimion Seudun Karjalaiset taas järjestivät syksyllä paneelin, jossa neljän suurimman puolueen kansanedustajia kuullaan Karjalan palautuskysymyksen tulevaisuudesta. Piirissä käytiin vilkasta mielipiteiden vaihtoa Paimion paneelikeskustelusta: "Kenet sitten pyydetään esiintymään tilaisuuteen? Asiantuntijoita vaiko poliitikkoja?"
Piirissä selvitettiin myös työikäisten osallistumisesta seurojen toimintaan. Todettiin, että työikäisiä on toiminnassa vähän tai ei lainkaan. Heitä pyritään pitämään toiminnassa pitämällä kokouksia ja tapahtumia lähinnä ilta-aikaan tai viikonloppuisin. Monin paikoin todettiin, että työikäisiä osallistuu lähinnä retkille ja yksittäisiin tapahtumiin.
1999
Vuoden teema: Juuret Karjalassa.
Pidettiin tärkeänä, että uudet sukupolvet eivät unohtaisi omia juuriaan, joten päätettiin käydä kouluissa kertomassa evakkomuistoja. Koottiin esittelykansio, joka oli tarkoitettu lukiolaisille. Piirissä asiasta keskusteltiin seuraavasti: ”Syksystä alkaen esittely kouluille painottuen erityisesti talvisodan syttymispäivään. Olisi toivottavaa, että seuroista halukkaat ottaisivat yhteyttä koulutoimistoon ja menisivät kertomaan Karjalasta. Opetusministeriö antanut kansioihin pesämunan, liitto panostanut paljon. Kansion hinta on 295 mk seuroille. Kansioon voi liittää helposti lisämateriaalia. Päätettiin esittää, että jokainen seura ottaisi asian kunnolla hoitoonsa.”
Tuli kuluneeksi 60 vuotta talvisodan alkamisesta, joten järjestettiin useita muistotilaisuuksia piirin seurojen että seurakuntien toimesta.
Helmikuussa pidettiin Varsinais-Suomen talvikyykkäkilpailut Liedossa.
Marraskuussa pidettiin Talvisodan alkamisen 60-vuotisjuhla Turun VPK-talolla. Ohjelmassa oli muun muassa juhlapuhe, laivaston soittokunta ja tanhua.
Vuoden aikana keskusteltiin jälleen myös siitä, miten nuorempia saataisiin aktivoitua osallistumaan karjalaseurojen toimintaa.