1990-luku

 1990 - 1.1. Yhdistyslaki muuttuu, mikä ”aiheuttaa jossain tapauksissa sääntöjen muutoksia” (kansio A7, piirin toimintasuunnitelma 1990). Karjalan liiton mukaan ”Muutoksia tulee mm. päätöksentekomahdollisuuksiin, yhdistyksen jäsenten ikärajoihin, ulkomaalaisten yhdistystoimintaan osallistumiseen sekä sääntömuutosasioihin.” Karjalan liitto järjestää karjalaisseuroille koulutusta yhdistyslain muutokseen liittyen. (Kansio D1, Yhdistyslaki muuttuu - Karjalaisseurat kutsutaan koulutettaviksi, 27.12.1989.) - 27.1. Evakkomuistelijatilaisuus, jossa valittiin ”vuoden evakkomuistelija” (kansio A7, pöytäkirja piirin hallituksen kokouksesta 27.1.1990). - 10.3. Inkeriläis-Karjalainen ilta Varsinais-Suomen kansanopistolla. Ohjelmassa mm. yhteislaulua, lausuntaa, Turun Karjalakuoron esityksiä sekä tanhuesityksiä. Tilaisuuden tuotoilla hankitaan aapiskirjoja inkeriläisille. (Kansio A7, Inkeriläis-Karjalaisen illan ohjelma, piirin vuosikokouspöytäkirjan 11.3.1990 liitteenä.) 15 - 9.–11.3. Paimiossa Varsinais-Suomen kansanopistolla ”Karjalaa muistellen” -viikonloppu, josta kerrotaan: ”eilen oli heimoilta ja tänään 11.3. klo 10 oli Jumalanpalvelus Paimion kirkossa, ja nyt Talvisodan päättymisen 50-vuotismuistotilaisuus, ruokailu ja piirin vuosikokous.” (Kansio A7, toimintasuunnitelma 1990.) - 11.3. Piirin vuosikokouksessa ilmi tulleita asioita: ”Käytiin yleiskeskustelu Kannaksen matkoista kotiseudulle, jota toivottiin vapaammaksi. Kirjojen hankintaa Inkerin kouluille tuetaan ja tiedotettiin, että K-L:n sääntöjen uudistus on tulossa liiton vuosikokouksessa käsittelyyn.” (Kansio A7, pöytäkirja piirin vuosikokouksesta 11.3.1990.) Samana päivänä piiri päätti liittyä Karjalaisen Kyykkäliiton jäseneksi (kansio A7, pöytäkirja hallituksen kokouksesta 11.3.1990). - 22.5. Karjalainen päivä Paraisilla (kansio A7, pöytäkirja Paraisten Karjalaisten ja VarsinaisSuomen Karjalaisseurojen piirin neuvottelutilaisuudesta 5.9.1990). - 20.–21.6. Varsinais-Suomen Karjalaseurojen piirin vieraaksi saapuu ryhmä Itä-Karjalasta. ”Päätettiin olla vieraanvaraisia ja tarjotaan kotivierailua sekä esitellään kotipaikkakuntiamme.” (Kansio A7, pöytäkirja piirin hallituksen kokouksesta 27.1.1990.) Itäkarjalaiset vieraat pyritään majoittamaan jäsenseurojen parissa perhemajoitukseen Turun seudulle (kansio A7, pöytäkirja hallituksen kokouksesta 10.4.1990). - Aapisia Inkeriin -hanke, kerätty Inkeriin suomenkielisiä aapisia (kansio B1, toimintakertomukset). - Toimintasuunnitelmassa 1990 kerrotaan seuraavaa: ”Karjalaisista toiminnoista kiinnostuneiden ja kykenevien henkilöiden saaminen jäsenseuroihin on toimintojen terävöinnin ehto mm. kurssittamalla, johon Karjalan liitto on kanssamme valmis antamaan tukensa. Kulttuurimme vaaliminen tarvitsee ohjaavia voimia käsityötaidon, ruokaperinnekulttuurin, urheilun, kyykkäpelin, kansanmusiikin, kansantanssien ja nuorisotyön ylläpitämiseen ja laajentamiseen.” Myös piirienvälistä yhteistyötä korostetaan. (Kansio A7, toimintasuunnitelma 1990.) 1991 - 26.1. Hallituksen kokouksessa käsiteltiin sääntömuutoksia seuraavasti: ”Keskusteltiin uusittujen sääntöjen käyttöönotosta ja päätettiin noudattaa uusia sääntöjä. Kevätvuosikokouksessa 23.3.-91 käsitellään säännöistä poiketen kuluvan vuoden toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvioi v. 1991 johon myöskin sisältyy jäsenmaksujen määrääminen. Henkilövalinnat hoidetaan poikkeavasti entisestä käytännöstä (sääntöjen mukaan syyskokouksessa).” (Kansio A7, pöytäkirja hallituksen kokouksesta 26.1.1991.) - 5.–7.4. Piirin naistoimikunta järjestää käspaikkakurssin Turun Karjalaisten talolla (kansio A7, pöytäkirja piirin kevätvuosikokouksesta 23.3.1991). - 1.10. Jäsenkirjeessään piiri kehottaa seuroja osallistumaan Ylläshotellin asiaan: ”Heimopäällikkömme puheenjohtajamme Rauno Meriö vetoaa meihin tulla osallistumaan yhteisten vaikeuksien voittamiseen vielä kerran ’pojat ja tytöt’, että saataisiin Ylläshotelli kunnostettunakin pidettyä omassa käytössä, tähän tarvitaan teitä ja hyvää tahtoa sekä rahaa joka voidaan laittaa Karjalan liiton tilille ---” (kansio A7, jäsenkirje 3/91). - 19.10. Piirin syyskokouksessa keskustellaan Karjala-kysymyksestä: ”Käytiin keskustelu Karjalan ja karjalaisten kysymyksistä, keskustelu oli vilkas käsitellen erikoisesti Karjalan palautusta meille takaisin. Päätettiin antaa julkilausuma lehtiin ja lähettää -lausuma myöskin Karjalan liitolle; Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piirin syyskokouksessaan 19.10.1991 käydyn Karjala-keskustelun jälkeen julkilausumanaan esittää seuraavaa: Annamme täyden tukemme Karjalan liiton toimille, jotka tähtäävät Karjalan palauttamiseen muun Suomen 16 yhteyteen ja jälleenrakentamiseen.” (Kansio A7, pöytäkirja piirin syyskokouksesta 19.10.1991.) - 27.10. Piirin Karjalainen päivä Raisiossa (kansio A7, pöytäkirja V-S:n Karjalaisseurojen piirin, Raision Karjalaisten ja Raision seurakunnan keskeisestä neuvottelusta 13.6.1991). - Piirin toimintasuunnitelmassa 1991 tavoitteiksi vuodelle mainitaan mm. urheilutoiminnan elvyttäminen, piirien välisten yhteyksien ylläpitäminen, kulttuurin vaaliminen ja kurssitoiminta. Toimintasuunnitelmassa kuvataan myös tarkkaan erilaiset piirin tapahtumat, esim. kesäretki, karjalainen hengellinen iltapäivä, vainajien päivä sekä talvisodan ja evakkoajan alkamisen muistotilaisuus. (Kansio A7, toimintasuunnitelma 1991.) - Vuosina 1991 ja 1992 hallituksen pöytäkirjoissa mainitaan, että nuorisotoimikunnan asioista ei ole saatu pyynnöistä huolimatta tietoja (kansio A7, pöytäkirjat). 1992 - Ylläsprojekti aloitettiin. Ylläshotelli yhtiöitettiin ja osakemyynti aloitettiin. (Kansio B1, toimintakertomukset). - 8.2. Piirin naistoimikunta järjestää piirakkakilpailut Littoisissa (kansio C4, naistoimikunnan toimintakertomus 1992). - 12.–14.6. Karjalaiset kesäjuhlat Turussa. Hengellisen toimikunnan tekemiä huomioita tapahtumasta: ”toimikunta oli sopivan kokoinen, ehkä miesvaltainen!”, ”juhlien ohjelma oli ylikuormitettu. Mm. ’edustuspurjehdus’ oli liikaa tai se olisi pitänyt jättää pois”, sekä ”Toimikuntien vastuuhenkilöt on pyrittävä saamaan toimikuntien toimialan asiantuntijoista”. (Kansio C4, Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piiri ry:n Hengellisen toimikunnan toimintakertomus. - Piirin nuorisojaoston toiminnasta vuonna 1992 kerrotaan: ”Toiminta vuoden aikana keskittyi ainoastaan kesäjuhlien ympärille. Piirimme nuoret hoitivat kiitettävästi koko nuorten osuuden juhlista, niin majoitukset, ruokailut kuin nuorten muut ohjelmat.” (kansio C4, VarsinaisSuomen Karjalaseurojen piirin nuorisojaoston toimintakertomus 1992). - 11.10. Piikkiön Karjalaseuran ja Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piirin järjestämä Musiikkivuoden Karjalainen päivä, osallistujia lähes 200 (kansio C4, Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piirin Hengellisen toimikunnan toimintakertomus). Samana päivänä Piikkiössä vietetään Karjalainen päivä, jonka ohjelmassa mm. jumalanpalvelus, vierailu haudoilla, juhlapuhe ja musiikkiohjelmaa. (Kansio A7, muistio Piikkiön Karjalaisten ja V-S:n karjalaisseurojen piirin yhteisneuvottelusta 21.5.1992.) - 24.10. Piirin hallituksen kokouksessa käsitellään mm. sanomalehti Karjalan avustamista,sekä ehdotusta karjalaisten laulujen kokoamisesta kirjaksi (kansio A7, pöytäkirja hallituksen kokouksesta 24.19.1992). Varsinaisessa syyskokouksessa käydään läpi mm. Ylläshotellin tilannetta liiton edustajan kanssa (kansio A7, pöytäkirja piirin syyskokouksesta 24.10.1992). - 30.11. Musiikkivuoden kirkkojuhla järjestettiin Talvisodan muistopäivänä Turun Tuomiokirkossa, osallistujia n. 350 (kansio C4, Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piirin Hengellisen toimikunnan toimintakertomus). 1993 - Piirin puheenjohtajaksi vuodelle 1993 valitaan Raimo Hörkkö, edeltäjä Armas Paavilainen kutsutaan piirin kunniapuheenjohtajaksi (kansio A7, pöytäkirja piirin syyskokouksesta 24.10.1992). 17 - Piirin hallituksen kokouksessa käsitellään yhtä jäsenseuran kohtaloa: ”Todettiin, että Oripään Karjalaiset on ilmoittanut lopettavansa toiminnan ja pyytänyt poistamaan piirin jäsenrekisteristä. Päätettiin yrittää, että Oripään karjalaiset saataisiin kuitenkin toimimaan ja osallistumaan yhteistyöhön.” (Kansio A7, pöytäkirja 2/93.) - 27.3. Piirin syyskokouksessa käsitellään mm. Karjala-lehteen tehtäviä kirjoituksia, sekä seuraavaa: ”Päätettiin vastata Turun Sanomien mielipidepalstalla olleeseen kirjoitukseen, jossa loukattiin karjalanheimon tunteita. Vastaustoimikuntaan valittiin kunniapj. Armas Paavilainen, pj. Raimo Hörkkö, Eino Vepsä ja Kauko Hörkkö.” (Kansio A7, pöytäkirja varsinaisesta syyskokouksesta 27.3.1993.) - 23.9. Jäsenkirjeessä ”Esitämme että kansalaisvetoomus (adressi) isänmaamme ja Karjalan puolesta hoidetaan toimestamme kunniallisesti!” (kansio A7, jäsenkirje 4/93). - 17.10. Karjalainen päivä Maskussa (kansio A7, jäsenkirje 4/93). - 30.10. Syyskokouksen pöytäkirjassa kerrotaan, että Niinijoen karjalaseura on päättänyt lopettaa toimintansa (kansio A7, pöytäkirja piirin varsinaisesta syyskokouksesta 30.10.1993). - Yleishuomioita jäsenseurojen ja piirin toimintaselostuksista vuodelta 1993: o Kysyttäessä siitä, kuinka nuoret on huomioitu toiminnassa, yleisimpiä vastauksia erilaiset urheiluun, tanhuun, leikkeihin, retkiin, peleihin ja lapsiperheiden osallistamiseen liittyvät seurojen tapahtumat. Myös rotinat mainitaan yhtenä tapana saavuttaa lapsiperheitä. Osa seuroista ilmoittaa, että nuoria ei olla saatu mukaan toimintaa, osalle nuorten toiminta on enemmän keskiössä. o Terveisiä Liitolle: seurojen vastauksissa toistuvat esimerkiksi tyytymättömyys Liiton taloudenhoitoon (esim. ”ettei Ylläs-möhläyksen tapaisia tilanteita enää toistuisi”, Laitilan Karjalaiset ry:n toimintaselostus), sekä toive siitä että Liitto pitää yllä Karjalan palautukseen liittyvää keskustelua ja ajaa asiaa aktiivisesti. Useissa vastauksissa toistuu myös toive Liiton jäsenmaksun alentamisesta, jotta jäsenten hankkiminen ja säilyttäminen mukana toiminnassa olisi mahdollista. o Piirin toimintaselostuksessa nuorten osallistamisesta kerrotaan: ”Nuorilla oma toimikunta, toimikunnan puheenjohtaja ja yksi jäsen ovat piirihallituksen jäseniä”. Piirin terveiset Liitolle: ”Pitäjä- ja sukuseurat tulisi saada piirin jäseniksi”. o Yleisvaikutelman perusteella Piirin tapahtumiin ja kokouksiin on seuroista osallistuttu pääasiassa aktiivisesti. (Kansio B2, piirin ja seurojen toimintaselostukset vuodelta 1993.) 1994 Vuoden teema: Perhe ja suku Karjalassa - Hengellisen toimikunnan toimintasuunnitelma todetaan, että vuoden teema on YK:n perhevuotena 1994 Perhe ja Suku Karjalassa. Suunnitellaan järjestettäväksi tapahtumaa ”Karjalaiset perheillat Varsinais-Suomalaisille”, jonka suunnitelmissa puhutaan sukututkimuksesta, kuvista ja muistoista matkoilta vanhoille kotiseuduille, sekä karjalaista sukua ja perhettä koskevan tiedon viemisestä varsinaissuomalaisille. Toimintasuunnitelmassa puhutaan myös lähimmäispalvelusta ja naapuriavusta. (Kansio A7, hengellisen toimikunnan toimintasuunnitelma 1994.) - Piirin toimintasuunnitelmassa kuvaillaan tarkkaan piirin järjestämät tulevan vuoden tapahtumat. Piiri kehottaa jäsenseurojaan tutkimaan mahdollisuuksia vahvistaa talouttaan, jolloin helpotettaisiin myös seuroista saatua kritiikkiä liittoa kohtaan liian korkeista jäsenmaksuista. (Kansio A7, piirin toimintasuunnitelma vuodelle 1994.) 18 - 10.–30.1. Karjalaiset viikot Viking Linen Rosella-laivalla. ”Laivalla karjalaisuus on esillä ruokina ravintolassa, näyttelyinä ja käsityönäytöksinä. Uutena on karjalaisten pitäjä- ja kyläkirjojen näyttely. Lähinnä paljon kuvia sisältäviä kirjoja.” (Kansio A7, jäsenkirje 5/93.) - 26.3. Hallituksen kokouksessa mainitaan Karjalan palauttamista koskeva adressi: ”Keskusteltiin Karjalan palautuksen adressikeräyksestä. Keräysaikaa on jatkettu koska toistaiseksi on saatu aivan liian vähän nimiä keräyslistoille. Päätettiin yrittää aktivoida seuroja mm. kiertokirjeellä.” (Kansio A7, pöytäkirja 2/94.) - 3.6. Työvaliokunnan kokouksessa kerrotaan, että vuoden 1992 kesäjuhlien yhteydessä julistettuun laulelmakilpailuun tuli 150 laulelmaa, joiden parhaimmistosta on koostettu kirja ja kasetti (kansio A7, pöytäkirja työvaliokunnan kokouksesta 3.6.1994). - 18.9. Karjalainen päivä Turussa, tapahtuma samalla välirauhan solmimisen ja viimeisen Karjalasta lähdön 50-vuotis juhlatilaisuus (kansio A7, pöytäkirja piirin hallituksen kokouksesta 25.8.1994). - Ylläshotellin talkoista vuonna 1994 kerrotaan mm., että kiinteistössä on talkoovoimin suoritettu välttämättömiä korjaustöitä, mikä on säästänyt liiton ja osakkaiden varoja. Liitto on pyytänyt piiriä selvittämään, saataisiinko Varsinais-Suomen alueelta osaavaa talkooväkeä Ylläkselle. (Kansio A7, jäsenkirje 1/94.) 1995 Vuoden teema: Kieli ja kirjallisuus Karjalassa - Liitto on valinnut vuoden teemaksi ”Kieli ja kirjallisuus Karjalassa”, teema otetaan huomioon mm. järjestämällä Kalevalan päivänä Kalevalan ääneenlukua, ns. Kalevala-maraton. Vuonna 1995 KL toivoo edelleen piireiltä ja seuroilta osallistumista Ylläshotellin talkoisiin ja osakemyyntiin. (Kansio A7, piirin toimintasuunnitelma vuodelle 1995.) - 26.1.1995 ehdotus Kalevala-aiheisesta näyttelystä, jossa purettaisiin myyttiä Kalevalan ”länsisuomalaisuudesta” sen jälkeen, kun Vakka-Suomi julistautui ”Kalevala-maakunnaksi”. Ehdotuksessa korostetaan, että Kalevala on karjalainen kansalliseepos, ei suomalainen tai vakkasuomalainen. Näyttelyllä voitaisiin lisätä tietoisuutta eepoksen alkuperästä. (Kansio A1) - Vuoden perinneruoka: konevitsalainen kaalikeitto (kansio A1, jäsenkirje 2/95) - 30.11.1995 Viipurin pamauksesta kulunut 500 vuotta, tämän kunniaksi paljastetaan muistolaatta Turun Tuomiokirkossa, jonka jälkeen juhlallisuuksia Raatihuoneella (Kansio A1, pöytäkirja 3/95). - 20.12.1995 Opetusneuvos ja Johannekselaiset ry:n puheenjohtaja (?) Kauko Hörkkö ehdottaa, että Karjalan liitolle tulisi perustaa uusi nauhassa kannettava ansiomerkki. Perusteluna hän esittää mm., että koska moni kotiseutuaktiivi alkaa ikääntyä, olisi ansiomerkin laatiminen erityisen tärkeää ja kiireellistä. Hän mainitsee myös, että olisi oltava mahdollista luovuttaa ansiomerkki myös ei-karjalaiselle. Hörkön mukaan merkin tulisi perustua karjalaiseen heraldiikkaan, ja suunnittelutyö tulisi antaa asiantuntijoiden tehtäväksi. (Kansio A1.) 1996 Vuoden teema: Kirkko Karjalassa - Piirin 50-v. juhlavuosi. - Piirihallitus suunnittelee julkaisevansa piirin seurojen toiminnasta kertovan juhlaliitteen Karjala-lehdessä 50-vuotisjuhlan aikoihin (Kansio A1, jäsenkirje 3/96). Ohessa myös jäsenseuroille osoitettu ohjeistus julkaisuun osallistumiseen (kansio A1). 19 - 20.1.1996 Karjalan liitto järjestää seminaarin aiheesta ”Miten ratkaista Karjalan kysymys” (kansio C4, ”Miten ratkaista Karjalan kysymys”-seminaarin aineisto ja Karjalan liiton Karjala-ohjelma, 1997). 1997 Vuoden teema: Kädentaidot ja karjalainen nainen perinteen siirtäjänä - Naistoimikunnan toimintasuunnitelma: toiminta pohjaa karjalaiseen kädentaitoon, ja toimikunta pyrkii järjestämään kurssitoimintaa, sekä jonkin tapahtuman vuoden ruoan ja leivonnaisen puitteissa. Toimikunta pyrkii löytämään osallistujia Imatralla järjestettävään piirakkakilpailuun. Toimikunta pyrkii saamaan lisää osallistujia ja uusia jäseniä lähinnä ruoan ja leipomisen kautta. (Kansio A1.) Vuoden perinneruoka ja -leivonnainen: antrealainen potlohko ja harlulainen rusinasoppa (kansio C1). - 25.10. Itsenäisyyden juhlavuoden tilaisuus Liedossa (kansio A1, pöytäkirja 3/97). - 1998 Vuoden teema: Kädentaidot ja karjalainen nainen - Karjalan liiton hengelliset päivät Turussa 21.-22.3.1998 (Kansio A1, pöytäkirja 2/97). - Hengellisen toimikunnan toimintasuunnitelma ”Vastuu karjalaisesta perinnöstä: karjalaisten runsas hengellinen perinne velvoittaa piirin seuroja huolehtimaan siitä, että Karjalassa syntyneet ja juuriltaan karjalaiset antaisivat virikkeitä hengellisestä elämästä nykyiselle ja tuleville sukupolville”. (Kansio A1, hengellisen toimikunnan toimintasuunnitelma vuodelle 1998.) - Naistoimikunnan toimintasuunnitelma: toiminta pohjaa karjalaiseen kädentaitoon sekä karjalaiseen naiseen. Kursseja ja kestitystä eri tapahtumissa. (Kansio A1, naistoimikunnan toimintasuunnitelma vuodelle 1998.) - Piirin toimintasuunnitelma vuodelle 1998: ”Suurin haaste alkavalle toimintakaudelle on Varsinais-Suomen Karjalaisseurojen piiri ry:n ja Karjalan liiton Hengellisten päivien järjestäminen Turussa 21.-22.3.1998”. On myös pyrittävä löytämään uusia jäseniä ja erityisesti nuoria mukaan toimintaan. (Kansio A1, toimintasuunnitelma vuodelle 1998.) - 6.6. Mielenosoitus Eduskuntatalon edustalle ”Karjalan palautus asiassa”. Paimion Seudun Karjalaiset järjestävät syksyllä paneelin, jossa neljän suurimman puolueen kansanedustajia kuullaan Karjalan palautuskysymyksen tulevaisuudesta. (Kansio A1, pöytäkirja 4/98.) Seuraavassa pöytäkirjassa kerrotaan: ”Käytiin vilkasta mielipiteiden vaihtoa Paimiossa mahdollisesti järjestettävästä paneelikeskustelusta. Kenet sitten pyydetään esiintymään tilaisuuteen? Asiantuntijoita vaiko poliitikkoja?”. Kerrotaan, että asia jätetään hautumaan, ja että Paimion Seudun Karjalaiset jatkavat tilaisuuden järjestelyjä. (Kansio A1, pöytäkirja 5/98). - Yleishuomioita piirin ja seurojen toimintaselostuksista vuodelta 1998: o Kysyttäessä työikäisten osallistamisesta seurojen toimintaan, toistuvat vastauksissa seuraavat teemat: 1) Työikäisiä on toiminnassa vähän tai ei lainkaan 2) Työikäisiä pyritään pitämään toiminnassa pitämällä kokouksia ja tapahtumia lähinnä ilta-aikaan tai viikonloppuisin, jotta työikäiset ehtisivät osallistua 3) Työikäisiä osallistuu lähinnä retkille tai yksittäisiin tapahtumiin. (Kansio B2, piirin ja seurojen toimintaselostukset vuodelta 1998.) 1999 Vuoden teema: Juuret Karjalassa 20 - Piirin toimintasuunnitelma vuodelle 1999: tulee kuluneeksi 60 vuotta talvisodan alkamisesta, muistotilaisuuksia järjestetään sekä piirin seurojen että seurakuntien toimesta. Vuoden teemasta kerrotaan: ”jotta juuret eivät unohtuisi kasvamassa olevilta sukupolvilta, olisi syytä käydä kouluissa kertomassa evakkomuistoja”. (Kansio A1.) - 13.2. Varsinais-Suomen talvikyykkäkilpailut Liedossa (kansio A2, toimintakertomukset). - 20.3. Hallituksen kokouksessa ”Käytiin keskustelua nuorempien aktivoimisesta osallistumaan karjalaseurojen toimintaan” (kansio A2, hallituksen kokous 20.3.1999). - 9.6. Hallituksen kokouksessa puhuttu kahdesta kansiosta, jotka käsittelevät ”Juuret Karjalassa” -teemaa. Kansio on tarkoitettu lukiolaisille. ”Syksystä alkaen esittely kouluille painottuen erityisesti talvisodan syttymispäivään. Olisi toivottavaa, että seuroista halukkaat ottaisivat yhteyttä koulutoimistoon ja menisivät kertomaan Karjalasta. Opetusministeriö antanut kansioihin pesämunan, liitto panostanut paljon. Kansion hinta on 295 mk seuroille. Kansioon voi liittää helposti lisämateriaalia. Päätettiin esittää, että jokainen seura ottaisi asian kunnolla hoitoonsa.” (Kansio A2, hallituksen kokous 9.6.1999.) - 21.11. Talvisodan alkamisen 60 v-juhla VPK-talolla. Juhlapuhe, laivaston soittokunta, tanhua yms. ohjelmaa. (Kansio A2, hallituksen kokouspöytäkirja 21.9.1999.)